Eilisen päivän lähtö venyi lopulta lähemmäs kymmentä, kun äiti totesi meidän ehtivän ihan mukavasti silloinkin. Ennen lähtöä Kunkku sai ruokansa (nappuloita, kananmunaa ja koiranmakkaraa) ja tyypillisen aamulenkin. Ja kuten äiti ennusti ajoissahan sitä lopulta perillä oltiinkin. Matka sujui Kunkun osalta vuoroin kunkin sylissä joko makoillen tai maisemia tiiraillen. Kiskokabinetin kohdalla poika pääsi verryttelemään jalkojaan ja taas hypättiin autoon jatkamaan matkaa. Nokialla pysähdyimme Citymarkettiin ja muut suuntasivat kulkunsa Arnorldsiin, mistä myös koiravahdille tuotiin palkkio.
Kun pakolliset asiat saatiin hoidettua pääsimme viimein perille mummulle. Tavaroiden löydettyä paikkansa jostakin asunnossa ja pikaisten tavaroiden tarkistuksen sekä äidin juoman kahvikupposen jälkeen Kunkku sai jäädä mummun hoidettavaksi. Muu lössi sen sijaan ahtautui jälleen autoon ja suuntasi kulkunsa Nokian Edeniin rentoutumaan kauan odotetulle ja suunnitellulle kylpyläreissulle. Ja mukavastihan se aika kului polskutellen, saunoen, jutellen, nauraen ja jäähilejuomia hörppien - vaikka niiden loppu äklömakeudessaan taisikin jo olla "liian hyvää".
Kunkulle hoitoon jääminen oli kova paikka ja raukka stressasi sen nelisen tuntia, mikä poissa oltiin. Kahden mummun kanssa ei voinut lähteä lenkille, vaan koko ajan oli varmisteltava, josko perhe tulisi sieltä takaisin. Lopulta takaisin käännyttäessä vauhtia oli riittänyt. Myöhemmin lenkki sujui kuitenkin hyvin mummun siskon liittyessä koirineen joukkoon. Vatsakin pojalla oli mennyt siihen malliin sekaisin, että pääsi tutustumaan myös mummun suihkuun.
Perheen palatessa kylpyläreissulta vastaanottamassa oli iloinen naama ja hurjasti vispaava kroppa, jota häntä vei. Voi sitä onnen määrää, mikä naamasta kuvastui herran huomatessa ovesta tulevan tuttuakin tutumpia ihmisiä.
Hetken rentoutumisen jälkeen suuntasimme naapuritaloon katsomaan jo aikaisemmin tavattuja mummun siskon koiria, joiden kotiin Kunkku nyt pääsi tutustumaan. Kahvittelun ohessa kuulumisia vaihdeltiin ja samalla Kunkku sai penkoa lelulaatikkoa, josta löytyi jos minkälaista palloa ja vinkua. Vinkuva lehmäpehmo taisi kuitenkin ylittää jopa laatikosta löytyvän lössöpallon erinomaisuudessaan.
Mummulle paluun jälkeen suunnattiin vielä iltalenkille ja sen jälkeen Duudsonien katselun jälkeen kellahdettiin väsyneinä (mutta varsin onnellisina) nukkumaan makuuhuoneeseen pedatulle siskonpedille. Yön aikana Kunkku oli kuulemma käynyt herättämässä mummun pusuttelullaan, että taisi mummunkin kanssa olla ihan kivaa - huoli perheestä vain on suuri, kun toiset poistuvat silmistä.
Aamulla ruoka maittoi mukavasti ja iltalenkkikin sujui varsin mutkattomasti, kun kävelyintoakin löytyi selvästi enemmän. Vielä illalla Kunkku olisi ollut valmis kääntymään nopeasti takaisin ja selän taakse katselu oli usein toistuva tapahtuma. Nyt siitä ei ollut tietoakaan ja vauhtia löytyi kiitettävästi. Lenkin jälkeen olikin sitten aika rentoutua ja seurailla tapahtumien kulkua, sekä napsia muutamia kuvia mummun hienoa tapettia vasten. Täytyyhän tällaiset mahdollisuudet käyttää, kun tausta löytyy näppärästi!
Nyt odottelemme kalakeiton valmistumista liedellä, minkä jälkeen täytyy varmaankin ruveta suunnittelemaan paluuta koti-Säkylään. Edessähän on n. puolentoista tunnin ajomatka. Loppuun vielä kuva Kunkusta ja mummun luota valikoituneesta suosikkilelusta, smurffista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti