Eläinlääkärireissu

Maanantaina 1.7. suuntasin äidin ja koirien kanssa uudelleen eläinlääkärille. Hetalle oli varattu kyseiselle päivälle rokotukset ja samalla oli tarkoitus vielä etsiä sirua. Kunkku lähti mukaan, koska eläinlääkäri halusi vielä tarkistaa pojankin sirun toiminnan kaiken varalta.

Heta oli koko tuokion oikein kiltisti ja rokotukset sujuivat näppärästi suukku kiinni tiukassa halauksessa. Sirua ei etsinnästä huolimatta löytynyt. Tarvitsemme sen elokuun pentunäyttelyyn, joten laitettiin sitten heti uutta. Kyseinen toiminto sai jo aikaiseksi vinkumista, mutta suuremmalta rimpuililta vältyttiin. Nyt pitäisi kaiken olla kunnossa ja seuraava rokotus onkin sitten vuoden päästä.

Uuden sirun mukana tuli paperisähläystä, mutta yllättävän vähällä päästiin. Kennelliittoon otin yhteyttä sähköpostitse selvittääkseni asiaa ja ohjeiden jälkeen kävin pyytämässä vielä eläinlääkäriltä tämän täyttämää tunnistusmerkintäkorttia. Se lähti postiin yhdessä omistajailmoituksen kanssa (vihdoin sain senkin täytettyä).

Eläinlääkäri reissulla punnittiin myös kumpikin koiruus. Kunkulla painoa 5,2 kg ja Hetalla 2,4 kg (kuukausi sitten 2 kg). Huomenna ikää tuleekin sitten huimat 4 kk!

Rokotukset ja kolmen kopla

Koska Kunkun 3v-postaukseen meneekin enemmän aikaa kuin ajattelin, tulee sitä ennen vielä ainakin nämä kuulumiset. Viime torstaina näin parasta ystävääni Paulaa ja hänen koiraana Kieloa (blogi). Ensitutustumiset tehtiin meillä (mikä ei ehkä ollut fiksua, parempi olisi ollut mennä suoraan pihalle) ja Heta pääsi oikein rooliinsa uhitellessaan isommalleen. Tyttö on osoittautunut melko epäluuloiseksi kaveriksi, joka vaatii aikaa, ennen kuin ryhtyy leikkimään vieraiden kanssa. Sen lämmettyä se sitten onkin iholla kiinni ja vaatii leikkimään, että...

Oma muistikorttini sanoi "heihei", joten pyysin Paulaa nappaamaan pokkarinsa mukaan. Sillä on tämän kerran kuvat siis napattu ja pienellä hienosäädöllä gimpin avulla näistä tuli mielestäni oikein kelpo kuvia. Siitäkin huolimatta, että pokkareita usein vähätellään. Viimeiseen kuvaan näin extrapaljon aikaa, mutta se onkin mielestäni onnistunut ja sen ajan/vaivan arvoinen.

Aivan ensimmäisenä suuntasimme kaukalolle, jonne tästä meiltä ei ole kuin ehkä 200-300 metriä. Siellä koirat saivat olla vapaana ja me istua auringon paahteessa viskomassa palloa. Tottakai auringon täytyy paahtaa kuumiten silloin, kun yritetään liikuttaa noita nappuloita ja kadota kun menään vilvoittelemaan rantaan.. No, saivatpa vähän juoksennella ennen uintituokiota, jonka jälkeen kiirehdittiinkin nopeasti meille siirtämään Paulalle muutamia aikaisempia kuvia (näillä main sadekin jo alkoi, mikä saattoi olla osasyy pikaiseen poistumiseen).

Yksi suosikkikuvistani on yllä oleva poseeraus, joka otettiin Kielosta ja Kunkusta rannan kivirykelmän päällä. Harmittavasti nuo isoimmat kivet ovat noin erillään, mutta kelpaahan se noinkin. 

Maanantaina kävimme Hetan kanssa eläinlääkärillä ottamassa ensimmäiset rokotukset. Tyttö oli toimenpiteen aikana varsin reipas, eikä vinkaissut kertaakaan. Ärsyttävintä taisi olla krovan juuressa piippaileva sirukone, joka ei sitten lopultakaan löytänyt neidin sirua mistään (koneen toiminta kyllä testattiin). Sovittiin siis eläinlääkärin kanssa, että katsotaan kuukauden päästä rokotukissa uudelleen ja jos ei löydy, laitetaan sitten uusi. Todennäköisesti se on poissa, koska esimerkiksi Kunkulta löydän vieläkin varsin hyvin sirun ja Hetan siru ei kyllä ole käteen tuntunut.

Tältä erää se on "heippahei"! :)